Rusettimekkoja

Pitihän minunkin sitten kokeilla. Nimittäin rusettia mekkoon. 

Inspiraation ja ohjeen löysin ihanasta Ommellinen-blogista.

 Kiitos vain ohjeesta!

Sydänkangas on ostettu Fabriinasta, rusetti on jerseytä Eurokankaasta. 

 Kiva idea ja helppo toteuttaa, eikä mekko näytä enää yhtään yöpaidalta, kuten tekemäni trikoomekot valitettavan usein.

Jos Prinsessa saisi päättää, vaatekaappi olisi täynnä mekkoja. Kuvassa Pikku Myy -ilme :)

Toisen samanmoisen mekon ompelin Viljamin puodin Vadelmapelto-trikoosta.

Ihastuin kovasti tähän kankaaseen. Ja päähenkilö, eli Prinsessa ihastui onneksi myös.

Vadelmamekon rusetti on kierrätystä, eli saksin oman t-paitani, kun sattui olemaan sopivan värinen.
 Näitä rusettimekkoja ompelen varmasti lisää.

Mekkoa katsellessani tulee väkisinkin mieleen lapsuuteni lempiruno:

Vattumadon talo

En tiedä mitään sievempää

 kuin vattumadon talo.

Punaiset seinät siinä on 

ja katto, ja punainen valo.

Punaisen ikkunaruudun takaa

punaiseen kammariin paistaa.

Vattumato sohvalla istuu

ja punaista puuroa maistaa.

Kukapa voisi kuvitella 

herkkuja ruokapöydän!

- Minäkin muutan vaapukkataloon,

kun tarpeeksi suuren löydän!

-Marjatta Kurenniemi-

Metsolaa osa 2

Metsolasta ostamastani 20€:n Minicars joustofroteesta valmistui vuorostaan HarakkaHampaalle lämmintä ylle.

Henri svetaritakki on siis samalla kaavalla kuin nämä. Kaava on Ottobre-lehdessä 1/2011.

Kettu Pettunen -huppari on Ottobre-lehdestä 6/2012. Vuoritin ainoastaan hupun mustavalkoisella trikoolla. Alkuperäisessä ohjeessa huppari on tehty velourista ja vuoritettu jollain pörrökankaalla. Meillä ei ole käyttöä niin paksulle hupparille, sillä HarakkaHammas on tosi kuumaverinen ja hikipää, joten siksi tämmöinen ohuempi versio. Ihana vihreä rengasvetoketju on hankittu Royal-tuotteelta.

Pipo on saksittu omalla kaavalla ja se on vuoritettu fleecellä. Pipo sai koristeeksi oranssin tupsun.

Pikaiset sovituskuvat sain napsastua juuri ennen Pikkukakkosen alkua. 

 

Tästä hupparista tuli kiva, tykkään!

Muutamat housut surauttelin vielä sarjatyönä akuuttiin tarpeeseen. Kaikki yksiväriset joustofroteet ja resorit ovat  tilattu Royal-tuotteelta. Osan housuista ompelin jo aiemmin, mutta nyt vasta kuvasin ne.

 Kaikki housut ovat samalla Ottobren Saimi-kaavalla.

Minicarsia jäi vielä ainakin kahteen pipoon, joten olipa hyvä ja edullinen ostos! ...ja kun halvalla sai... :)

Metsolaa osa 1.

Syyslomareissulla piipahdin Zeppelinissä Metsolan myymälässä. Siellä oli valmiita paloja joustofroteita 20€/metri. Useampi metrihän sieltä silloin lähti mukaan, sillä sisäinen sulovilénini alkoi huudella, että: "kun saa niin halvalla" :)

Luulin ostavani metrin paloja, mutta ovat kyllä aika reiluja metrejä, sillä pesun jälkeenkin yksi mittaamani pala on 110cm.

Pinkistä apilasta ompelin Prinsessalle tuollaisen huputtoman "svetaritakin" Ottobren Henri svetaritakin kaavalla. Ja "vähän" tuli kasvunvaraa, mutta parempi niin. Pipo on omalla kaavalla ruttupipo, jossa tuttu "uimalakkirypytys" takana. Pipo on vuoritettu pinkillä joustocollegella, joten kovilla pakkasilla sillä ei tarkene, mutta sitten keväällä kyllä.

Apilasta riitti vielä tavalliseen raglansaumaiseen pitkähihaiseen ja toiseen ruttupipoon, jolle en ole vielä saajaa keksinyt. Omaan päähän ylimääräinen pipo oli ehkä hivenen liian iso ja ehkä hieman liian pinkki, joten luultavasti etsin sille toisen pään jostain :)

Paidan kaava on tuttu Ottobren Little lamb pidennetyillä hihoilla. Apilaa jäi vielä jäljelle joitain tilkkuja, joista saa ehkä lapaset tai taskupaloja tai jotain.

Oranssista sydänjoustiksesta tein myös samanlaisen svetaritakin. Nämä ns. "huputtomat hupparit" ovat tosi käteviä pukea takin tai haalarin alle, kun huppu ei jää ruttuun. Tykkäisin ommella enemmän huppareita, mutta varsinkaan Prinsessa ei niistä tykkää juuri sen takia, että on vaikea pukea takkia päälle, kun huppu menee ruttuun niskaan.

Sydänkankaasta riitti vielä perushousuihin, jotka ovat Ottobren Saimit. Valkoinen resori loppui kesken, joten näihin laitoin raidallista. En jaksanut välittää housujen kuviokohdistuksista, laiska kun olen.

Kivan pirtsakat ja raikkaat värit näissä Prinsessan uusissa sisätakeissa, kuten hän itse niitä kutsuu.

Ompelua odottaa tuolla siis vielä pari kolme reilua metriä Metsolan joustofroteeta. Niistä on  jotain lämmintä molemmille muksuille tulossa.

Vuoden viimeiset ompelukset

Yleensä ompeluhuoneessani valmistuu jotain sellaista, mitä on mukava ommella. Jotain kivaa ja kivoista kankaista.
 Harvemmin tulee tehtyä vaatetta tarpeeseen.
Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin nämä kymmenen viikkoa sitten leikkaamani kankaat.
Kyllä, kymmenen viikkoa siirtelin tätä kangaskasaa ompeluhuoneeni pöydällä :)

Hannan kankaasta tilasin yöpukuja varten nämä kankaat. 

Prinsessalle punaista ja pinkkiä, Harakkahampaalle turkoosia ja petrolia.

Yhden kankaan kohdalla oli tilausvahvistuksessa maininta kakkoslaadusta ja sitä olikin tuplasti tilattuun nähden, mutta kyllä nämä muutkin olivat melko kakkoslaatua. Onneksi se ei yöpuvuissa haittaa, joten en jaksanut edes reklamoida. Ainoastaan tuo raidallinen on priimaa, muissa painojälki harittaa ja on ihmeellisiä valkoisia pisteitä.

Tarkoituksena oli tehdä kummallekin lapselle pari settiä, joita voi sitten keskenään käyttää mix&match -tyylillä.

Kaavat kaikkiin ovat Ottobre 6/2009-lehdestä.

Prinsessan toinen setti on piiiitkä yöpaita ja pyjamahousut.

Nyt on siis löytynyt ratkaisu akuuttiin yöpukupulaan ja Äiti saa taas ommella ihan sitä mitä huvittaa :)

Kaverille surautin tällaisen pikatunikan hänen omista kankaistaan. Ihanan herkkuvärinen :)

Itselleni testasin lapaskaavan piirtämistä. Seuraaviin pitää lapasosaa lyhentää, jos haluaa tuon resorin laittaa.
Näitä tulossa varmasti vielä lisää. Lapaset ovat joustofroteeta ja sisällä fleeceä.

Ensi vuonna tulossa muun muassa tällaisia juttuja.
Uudenvuodenlupauksena ompeluun liittyen lupaan olla kerryttämättä leikattujen pinoa ja saada odottavat ompelukset valmiiksi nopeammin kuin kymmenessä viikossa :)

Pukinkonttiin

Aiemmin luulin, etten ehtisi mitään itsetehtyä laittaa pukinkonttiin, mutta ehdinpä sittenkin edes jotain. 

Nämä voi nyt huoletta julkaista, sillä asianosaiset ovat jo saaneet pakettinsa.

Veljen vaimo sai Noshin luomupuuvillajerseystä tunikamallisen puseron.

 Tämähän on ihan perusperus pertsaa, mutta juju onkin tuossa kuosissa. 

Asianosainen taitaa ajella skootterilla.

(Tosi vaikeaa saada pimeässä otettua kuvia. Tässäkin tunikan kuvassa on värit ihan vääristyneet. Kankaan väri on luonnossa oliviinvihreä, kuten noissa pipoissa.)

 Samaan pakettiin sujahti myös pipo, jossa mummojen uimalakkirypytys, kuten muissakin aiemmissa tekeleissäni.

Niskaan laitoin HarakkaHammas-merkin ja vihreän sydännapin.

Tässä kuva piposta sivulta. Tuo pipon takarypytys auttaa siinä, että pipo istuu päähän paremmin. Ei tarvitse niin asetella. 

Pipon vuori on joustofroteeta.

Veli sai ihan perus ruttupipon, jossa päällä mustaa joustocollegea ja vuori joustofroteeta. HarakkaHammas-merkki on niskassa ja veljelle tiedoksi, että tämä kuuluu pukea niin, että laitat ihan tavallisesti ensin päähän ja sitten läsäytät itseäsi avokämmenellä päälaelle :)

Oma rakas kummityttöni sai myös pehmeän paketin. Hänen äidiltään tuli toivetta, että mitäpä jos ompelisin jotain lahjaksi. Kauheat paineethan siitä tuli, enkä yhtään tiedä menikö syteen vai saveen. Nuo nuoret neidit kun ruukaa olla joskus aavistuksen kranttuja :)

Kummitytön pakettiin sujahti siis aluksi kaksi pipoa. Harmaa sydänpipo on vuoritettu fleecellä ja siinä on uimalakkirypytys takana. Muffinssipipo on vuoritettu joustocollegella ja se sai koristeeksi tupsun.

Pakettiin sujahti myös kaksi peruspaitaa Ottobren 4/2013 Ruler-kaavalla. Paidat ovat kokoa 140cm.

Pinkit joustocollegehousut ovat tutulla Saimi-kaavalla ja myös kokoa 140cm. 

Tässä siis kummitytön paketti kokonaisuudessaan. Toivottavasti kelpaa, kummitätiä vähän jänskättää.

Enemmänkin olisin halunnut joululahjoja ihmisille ommella, mutta tänä syksynä en kiireeltäni ehtinyt.
 Ensi vuonna uusi yritys.

Hyvää Joulua!

Nukkua en edes malta.
Joulu tuntuu ihanalta!
kuuntelen joulun kuisketta,
katselen joulun huisketta,
kahmaisen joulun tuoksuja,
kirmailen joulun juoksuja.
Heitän joulukuperkeikan,
veljestä teen tonttuveikan,
vedän päälle joulutakin,
kulkusia, rimpsujakin,
päähän pistän tonttulakin,
istun joukkoon tonttusakin!

– Tittamari Marttinen -

Fabriinaan  oli tullut näin ihanaa trikoota. Tottakai sitä oli pakko tilata kotiutui meille palanen :)

 Molemmat tontut saivat peruspaidat joulun odotusta varten.

 

Molempien paitojen kaavana on Ottobren Raide. 

Ja ei, ei nämäkään kuvaukset menneet nappiin. Tästä kuvastahan olisi saanut kivan joulukortin :)

Kaikesta huolimatta, nyt on aika levähtää, nyt on aika lomailla, viettää joulua rauhassa ja antaa ompelukoneillekin levähdystauko. 

Joulun jälkeen jatkuu ompelu uudella innolla.

Hyvää Joulua!

Toivottavat Prinsessa, HarakkaHammas ja se niiden ompeleva Äiti!

Paratiisin puutarha

Ompelussa on ollut katkos. 

Syynä siihen on se, että työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen on hankalaa. 

Ihan liian hankalaa välillä. Aika ei millään riitä kaikkeen. 

Joten ihan suosiolla olen vähentänyt ompelua. Vaikeaa se on ollut. 

Ompeluhuone, eli tuttavallisemmin Ompsu kun pursuilee toinen toistaan ihanampia kankaita.

Tätä Verson puodin Paratiisin puutarha -joustofroteeta tilasin pätkän hiljattain, 

sillä pakkohan meidän perheen naisilla on sentään joulumekot olla :)

Itselle samalla luottokaavalla kuin ennenkin, eli Ottobreen Every day scoop neck pidennettynä. 

Resorit kaula-aukkoon, hihoihin ja helmaan. 

Voiko helpompaa ompelusta ollakaan?

Prinsessan mekko on myöskin luottokaavalla; Ottobren Tilda-trikoomekko, koossa 116cm.

 Ja koskahan minä muistan, ettei näitä kuvaussessioita kannata pitää iltavillin aikaan?

:)

Syksyllä vielä haaveilin, että täytän pukinkontin itse tehdyillä lahjoilla. 

Toisin kävi. 

Sori vaan sukulaiset ja ystävät, en vain ole yksinkertaisesti ehtinyt tekemään käsitöitä.

 Ainoastaan oma rakas kummityttö saa pehmeitä paketteja. 

Ehkä te muutkin ensi vuonna.