keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Salainen vaatevaihto, joka ei mennyt ihan niin kuin piti

Osallistuin taas, ties monettako kertaa ompeluryhmämme salaiseen vaihtoon. 
Tällä kertaa osallistuin myös kahdella paketilla, eli ompelin kaksi pakettia ja sain kaksi, molemmille lapsille.
Salaisilla ystävilläni oli pieniä poikia ja heille päätin tehdä samankaltaiset setit, mutta tietenkin kummankin mieltymykset huomioiden. 
Olen jokaisella kerralla pyrkinyt selvittämään tarkoin, mistä salainen ystäväni tykkää, minkälainen on hänen värimaailmansa ja muut mieltymykset. 
Ja voin vannoa, että jokaisella kerralla olen panostanut tähän hommaan kunnolla. 

Toiselle pojalle, kolmevuotiaalle, jonka lempiväreinä oli muun muassa keltainen ja joka tykkää tiikereistä, tein tällaisen setin:


Housut ovat näistä se työläämpi ompelus ja ne ovat Ottobre 1/2014 -lehden Relaxed fit -kaavalla tehdyt, kokoa 104cm.



Housujen kangas on Kestovaippakaupan harmaata joustocollegea. Harmaan valitsin siksi, kun musta olisi ollut jotenkin niin, niin mustaa.
Kyllähän näihin sai tikkauksineen ja napinläpineen kulumaan useamman tunnin. 
Takataskutkin on, mutta niistä en tietenkään hoksannut ottaa kuvaa.


Paita oli se pienempi ompelus ja sen kaava on Ottobre 3/2012 Starry print. 
Kun olin lukenut salaisen ystäväni kuvauksen tästä kolmevuotiaasta, joka pitää keltaisesta ja tiikereistä, niin muistin heti, että minulla on palanen tätä jerseytä jossain jemmassa. 
Kokonaista paitaa tästä ei saanut, mutta yhdisteltynä raitoihin ja mustaan, tästä tuli ihan kiva.
Toivottavasti salainen ystävänikin tykkää.

Toinen poika oli nelivuotias ja väreistä kelpasi kaikki. Kiinnostuksen kohteena erityisesti ötökät.


Hänelle ompelin samalla housukaavalla housut, mutta kokoa 110cm ja terästettynä turkoosilla.


Vyötäröllä molemmissa housuissa oli resorin sisässä kuminauha ja resorista tehdyt kiristysnyörit.

Isomman setin paidan kaava on Railway stripes Ottobre 1/2014 -lehdestä.

Mitäs me saimme?

Prinsessa sai paketin, jonka lähettäjäksi paljastui meille ystävänpäivän vaihdossa pojan hupparin ja housut ommellut Jenni.


Paketti riivittiin auki unenpöpperössä ennen kahdeksaa ja sieltä paljastui ihana mintunvihreä tunikamekkonen syksyksi (käytössä jo nyt)
 sekä kynäpenaali kynineen <3
Ensimmäisessä sovituskuvassa on hiuksetkin vielä ihan pystyssä :)


Tämä tunikamekon malli ja väri sekä toteutus ovat aivan just eikä melkein meidän mieleen!


Kynäpenaali on kovin herkullinen ja pääsee ekaluokalle mukaan elokuussa.
Kiitos kiitos kiitos!

Ja mikä tässä vaihdossa ei mennyt ihan kuten piti?

No se oli tämä HarakkaHampaan paketti:


Toteutus on kiva ja varmasti olisivat päässeet käyttöön, mutta kun eivät mahdu.
 Kerroin HarakkaHampaan käyttävän kokoa 116cm ja omistavan pienen pömppövatsan ja pyysin, ettei salaisemme tekisi kovin slim fit -mallistoa.

No jaa, nämä vastaavat kokotaulukon mukaan rinnan- ja lantionympärykseltään kokoa 92cm.

No itkuhan siinä tuli. Lapselle siis.

Ja mitä ei Äiti tekisi oman lapsensa onnen eteen.
Lupasin ommella seuraavana yönä uuden paketin.

Ja niin tein.

Pakettiin ompelin joustocollegehousut, pitkähihaisen paidan ja kaksi t-paitaa. 
Lisäsin sinne pienen karkkiaskin ja paketoin ihan oikeaan lahjapaperiin ja vielä piilotin. 
Ja tein aarrekartan, jonka avulla paketti aamulla löytyi.




Paidan kaava on sama Railway stripes, mutta kokoa 116cm. 
Housut ovat omalla kaavalla sivusaumattomat ja niissä on taskut, joita ei kyllä kuvista huomaa. 
Kankaaksi pääsi pala, jonka löysin sattumalta FB:n Kangashamstereista
 ja siinä on HarakkaHampaan lemppareita Lohikäärmeratsastajat -sarjan ukkeleita.
Ensimmäinen digiprintti muuten, jonka taloon kelpuutin.



Ja niin saatiin taas hymy HarakkaHampaan huulille.
Mutta eihän se ole sama, kun mielellään olisi halunnut, että joku muu täti ompelisi hänelle.
Joku muu kuin Äiti.
Huoh. Elämä on.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Lempivaate X 4

Prinsessa selaili eräänä päivänä Ottobren kesänumeroa ja pysähtyi siinä olevan Passerine-haalarin kohdalle.
"Haluaisin sellaisen haalarin, jossa ois tämmönen alaosa, mutta yläosa oiskin semmonen kesätoppi."
"Tekisitkö Äiti semmosen?"

Yhdessä pengoimme (valtavia huojuvia) kangaspinoja ja löysimme sieltä PaaPiin mintun Hippu-jerseyn.

Tämmöisen haalarin sain näillä toiveilla aikaiseksi:
 


Muuten kiva, mutta vähän iso. Tai oikeastaan tosi iso.
Lyhensin lahkeita reilut viisi senttiä ja toppiosaa muutaman sentin.
Ei ollut vieläkään hyvä, sillä toppiosa ylettyi edelleen takapuolen alle, 
joten otin sakset uudelleen käteen ja lyhensin toppiosaa enemmän.

Parempi.



Kuulemma lempivaate.
Ja kätevä, kun ei tarvitse miettiä vaatekaapilla kauaa, että minkä yläosan valitsee ja minkä alaosan siihen yhdistää, 
vaan haalari vaan päälle ja menoksi. 

Ainoa, että on vähän kylmä kesä.

Tästä onnistuneesta kokeilusta päätin yhdistää shortsit ja topin.




Viime kesän Ottobren Grasshopper -shortsit ja samainen oma toppikaava, kangas Majapuulta. 
Väliin resoria, jonka sisään pujotin resorista tehdyn nauhan.
Tämäkin on turhan reilu, mutta koska tässä vaiheessa jo huomasin, ettei meille tänä vuonna kesää tule,
 niin annan tämän olla reilu, jotta mahtuu vielä ensi kesänäkin.

Eivätkä mun kokeilut vielä jääneet siihen.

Yhdistin nimittäin haaremipolvihousut ja topin.



Näissä on tuolla resorin sisällä kuminauhaa. Kangas on tilattu Pehemiältä 
ja molemmat osat ovat omalla kaavalla.

Ja vielä yks, kun kerta vauhtiin päästiin:




Näissäkin on yhdistetty Ottobren Grasshopper-shortsit ja toppi, välissä resorin sisässä kuminauha. Shortseihin en jaksanut tehdä taskuja ja olkaimet ovat solmittavaa mallia. 
Kangas on Mussukoiden.
Jätskihaalaria kuvatessa lämpömittari näytti +9 astetta, eli ei ole aivan tämän kelin vaate. 
Mutta ehkä ensi kesänä sitten.

Vielä olisi blogattavana muutama kesävaate ja syysvaatteiden tekokin on jo hyvässä vauhdissa, sillä tämän kesän kelit ovat suosineet villasukat jalassa ompsussa istumista, eikä ole tarvinnut yhtän potea huonoa omaatuntoa siitä, että istuu mieluummin sisällä, kuin ulkoilee.