Metsolaa osa 1.

Syyslomareissulla piipahdin Zeppelinissä Metsolan myymälässä. Siellä oli valmiita paloja joustofroteita 20€/metri. Useampi metrihän sieltä silloin lähti mukaan, sillä sisäinen sulovilénini alkoi huudella, että: "kun saa niin halvalla" :)

Luulin ostavani metrin paloja, mutta ovat kyllä aika reiluja metrejä, sillä pesun jälkeenkin yksi mittaamani pala on 110cm.

Pinkistä apilasta ompelin Prinsessalle tuollaisen huputtoman "svetaritakin" Ottobren Henri svetaritakin kaavalla. Ja "vähän" tuli kasvunvaraa, mutta parempi niin. Pipo on omalla kaavalla ruttupipo, jossa tuttu "uimalakkirypytys" takana. Pipo on vuoritettu pinkillä joustocollegella, joten kovilla pakkasilla sillä ei tarkene, mutta sitten keväällä kyllä.

Apilasta riitti vielä tavalliseen raglansaumaiseen pitkähihaiseen ja toiseen ruttupipoon, jolle en ole vielä saajaa keksinyt. Omaan päähän ylimääräinen pipo oli ehkä hivenen liian iso ja ehkä hieman liian pinkki, joten luultavasti etsin sille toisen pään jostain :)

Paidan kaava on tuttu Ottobren Little lamb pidennetyillä hihoilla. Apilaa jäi vielä jäljelle joitain tilkkuja, joista saa ehkä lapaset tai taskupaloja tai jotain.

Oranssista sydänjoustiksesta tein myös samanlaisen svetaritakin. Nämä ns. "huputtomat hupparit" ovat tosi käteviä pukea takin tai haalarin alle, kun huppu ei jää ruttuun. Tykkäisin ommella enemmän huppareita, mutta varsinkaan Prinsessa ei niistä tykkää juuri sen takia, että on vaikea pukea takkia päälle, kun huppu menee ruttuun niskaan.

Sydänkankaasta riitti vielä perushousuihin, jotka ovat Ottobren Saimit. Valkoinen resori loppui kesken, joten näihin laitoin raidallista. En jaksanut välittää housujen kuviokohdistuksista, laiska kun olen.

Kivan pirtsakat ja raikkaat värit näissä Prinsessan uusissa sisätakeissa, kuten hän itse niitä kutsuu.

Ompelua odottaa tuolla siis vielä pari kolme reilua metriä Metsolan joustofroteeta. Niistä on  jotain lämmintä molemmille muksuille tulossa.