Kuosiähky

Nyt se sitten iski. Kuosiähky nimittäin. 

Vaikka kangaskaupat pursuilevat toinen toistaan värikkäämpiä kankaita 

ja suunnittelijat suunnittelevat uusia kuoseja hurjalla tahdilla, 

minun piti saada ommella yksiväristä. 

Aika rauhoittua siis.

Testasin Prinsessalle Pupunen -kaavaa, joka löytyy Ottobre-lehdestä 4/2012. 

Kaava on B-mitoitusta, eli hoikalle lapselle kaavoitettu. 

Meidän hoikkeliinille se ainakin sopi.

Jotain kuvaa tai koristusta näihin piti keksiä, etteivät vallan jää käyttämättä. 

Valmis samettipintainen silityskuva on ostettu Pikku Piltistä. Hihoissa "ihan vähän" kasvunvaraa.

Tämän paidan tein Ottobren Pretty Basic-kaavalla. Ensin mietin, jaksanko värkätä röyhelöä kaulaan, mutta lopulta sitten sen tein. 

Ihan kiva ja Prinsessa ainakin tykkäsi.

Valmis kruunustrassikuva on Fabriinasta. Itse lisäsin siihen pari silitettävää turkoosia strassia. 

Vaalean violetista trikoosta syntyi mekko. Piti olla tunika, mutta tuli liian pitkä. Meneehän se noinkin.

Eteen silitin kolmenkokoisia kirkkaita strasseja summassa vaan. 

Prinsessalle nimikkopaita :) Ottobren Raide-kaavalla.

Samettipintainen silityskuva on Pikku Piltistä, kuten vaaleanpunaiset strassitkin.

Kaikki yksiväriset trikoot on tilattu Fabriinasta. Hyvä palvelu ja erittäin nopea toimitus.  

HarakkaHammaskin on saamassa yksivärisiä paitoja. 

Jahka niiden Äiti ehtii ommella ne valmiiksi.

Rusettimekkoja

Pitihän minunkin sitten kokeilla. Nimittäin rusettia mekkoon. 

Inspiraation ja ohjeen löysin ihanasta Ommellinen-blogista.

 Kiitos vain ohjeesta!

Sydänkangas on ostettu Fabriinasta, rusetti on jerseytä Eurokankaasta. 

 Kiva idea ja helppo toteuttaa, eikä mekko näytä enää yhtään yöpaidalta, kuten tekemäni trikoomekot valitettavan usein.

Jos Prinsessa saisi päättää, vaatekaappi olisi täynnä mekkoja. Kuvassa Pikku Myy -ilme :)

Toisen samanmoisen mekon ompelin Viljamin puodin Vadelmapelto-trikoosta.

Ihastuin kovasti tähän kankaaseen. Ja päähenkilö, eli Prinsessa ihastui onneksi myös.

Vadelmamekon rusetti on kierrätystä, eli saksin oman t-paitani, kun sattui olemaan sopivan värinen.
 Näitä rusettimekkoja ompelen varmasti lisää.

Mekkoa katsellessani tulee väkisinkin mieleen lapsuuteni lempiruno:

Vattumadon talo

En tiedä mitään sievempää

 kuin vattumadon talo.

Punaiset seinät siinä on 

ja katto, ja punainen valo.

Punaisen ikkunaruudun takaa

punaiseen kammariin paistaa.

Vattumato sohvalla istuu

ja punaista puuroa maistaa.

Kukapa voisi kuvitella 

herkkuja ruokapöydän!

- Minäkin muutan vaapukkataloon,

kun tarpeeksi suuren löydän!

-Marjatta Kurenniemi-

Metsolaa osa 2

Metsolasta ostamastani 20€:n Minicars joustofroteesta valmistui vuorostaan HarakkaHampaalle lämmintä ylle.

Henri svetaritakki on siis samalla kaavalla kuin nämä. Kaava on Ottobre-lehdessä 1/2011.

Kettu Pettunen -huppari on Ottobre-lehdestä 6/2012. Vuoritin ainoastaan hupun mustavalkoisella trikoolla. Alkuperäisessä ohjeessa huppari on tehty velourista ja vuoritettu jollain pörrökankaalla. Meillä ei ole käyttöä niin paksulle hupparille, sillä HarakkaHammas on tosi kuumaverinen ja hikipää, joten siksi tämmöinen ohuempi versio. Ihana vihreä rengasvetoketju on hankittu Royal-tuotteelta.

Pipo on saksittu omalla kaavalla ja se on vuoritettu fleecellä. Pipo sai koristeeksi oranssin tupsun.

Pikaiset sovituskuvat sain napsastua juuri ennen Pikkukakkosen alkua. 

 

Tästä hupparista tuli kiva, tykkään!

Muutamat housut surauttelin vielä sarjatyönä akuuttiin tarpeeseen. Kaikki yksiväriset joustofroteet ja resorit ovat  tilattu Royal-tuotteelta. Osan housuista ompelin jo aiemmin, mutta nyt vasta kuvasin ne.

 Kaikki housut ovat samalla Ottobren Saimi-kaavalla.

Minicarsia jäi vielä ainakin kahteen pipoon, joten olipa hyvä ja edullinen ostos! ...ja kun halvalla sai... :)

Metsolaa osa 1.

Syyslomareissulla piipahdin Zeppelinissä Metsolan myymälässä. Siellä oli valmiita paloja joustofroteita 20€/metri. Useampi metrihän sieltä silloin lähti mukaan, sillä sisäinen sulovilénini alkoi huudella, että: "kun saa niin halvalla" :)

Luulin ostavani metrin paloja, mutta ovat kyllä aika reiluja metrejä, sillä pesun jälkeenkin yksi mittaamani pala on 110cm.

Pinkistä apilasta ompelin Prinsessalle tuollaisen huputtoman "svetaritakin" Ottobren Henri svetaritakin kaavalla. Ja "vähän" tuli kasvunvaraa, mutta parempi niin. Pipo on omalla kaavalla ruttupipo, jossa tuttu "uimalakkirypytys" takana. Pipo on vuoritettu pinkillä joustocollegella, joten kovilla pakkasilla sillä ei tarkene, mutta sitten keväällä kyllä.

Apilasta riitti vielä tavalliseen raglansaumaiseen pitkähihaiseen ja toiseen ruttupipoon, jolle en ole vielä saajaa keksinyt. Omaan päähän ylimääräinen pipo oli ehkä hivenen liian iso ja ehkä hieman liian pinkki, joten luultavasti etsin sille toisen pään jostain :)

Paidan kaava on tuttu Ottobren Little lamb pidennetyillä hihoilla. Apilaa jäi vielä jäljelle joitain tilkkuja, joista saa ehkä lapaset tai taskupaloja tai jotain.

Oranssista sydänjoustiksesta tein myös samanlaisen svetaritakin. Nämä ns. "huputtomat hupparit" ovat tosi käteviä pukea takin tai haalarin alle, kun huppu ei jää ruttuun. Tykkäisin ommella enemmän huppareita, mutta varsinkaan Prinsessa ei niistä tykkää juuri sen takia, että on vaikea pukea takkia päälle, kun huppu menee ruttuun niskaan.

Sydänkankaasta riitti vielä perushousuihin, jotka ovat Ottobren Saimit. Valkoinen resori loppui kesken, joten näihin laitoin raidallista. En jaksanut välittää housujen kuviokohdistuksista, laiska kun olen.

Kivan pirtsakat ja raikkaat värit näissä Prinsessan uusissa sisätakeissa, kuten hän itse niitä kutsuu.

Ompelua odottaa tuolla siis vielä pari kolme reilua metriä Metsolan joustofroteeta. Niistä on  jotain lämmintä molemmille muksuille tulossa.